Paljonko voin saada lainaa? Näin tulot ja menot vaikuttavat lainamäärään

Vakuudettomien lainojen enimmäissummat Suomessa

Suomen kuluttajaluottomarkkinoilla pankit ja lainojen kilpailutuspalvelut välittävät vakuudettomia lainoja tyypillisesti 500 eurosta 70 000 euroon saakka, ja takaisinmaksuajat vaihtelevat 1 ja 20 vuoden välillä (yhdellä kumppanilla enintään 15 vuotta). Koska vakuudettomassa lainassa ei aseteta pantiksi asuntoa tai muuta omaisuutta, pankin luottopäätös perustuu kokonaan hakijan takaisinmaksukykyyn.

Käytännössä yli 30 000–40 000 euron vakuudettomat lainat myönnetään useimmiten joko lainojen yhdistämiseen tai kahden säännöllistä tuloa saavan yhteishakijan talouteen. Kun haluat vertailla lainoja, onkin tärkeää mitoittaa haettava summa todellisen tarpeen ja oman kuukausibudjetin mukaan.

• Pienet kulutusluotot (500 – 5 000 €): lyhyempi laina-aika pienehköihin hankintoihin.
• Keskisuuret kulutusluotot (5 000 – 25 000 €): esimerkiksi remonttiin, ajoneuvoon tai luottokorttivelan poismaksuun.
• Suuret yhdistelylainat (25 000 – 70 000 €): useiden aiempien luottojen kokoamiseen, usein tiukemmilla tulo- ja maksuvaravaatimuksilla.

Neljä tekijää, jotka määrittävät lainamääräsi

Kuluttajansuojalain 7 luvun mukaan luotonantajan on arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus riittävien ja luotettavien tietojen perusteella ennen luottosopimuksen tekemistä. Huhtikuusta 2024 lähtien kaikki suomalaiset pankit ja rahoitusyhtiöt ovat tarkistaneet hakijan tulot ja luotot Verohallinnon positiivisesta luottotietorekisteristä.

Luottopäätöksessä pankin laskentamalli käy läpi neljä kokonaisuutta: hakijan säännölliset nettotulot, kiinteät asumis- ja elinkustannukset, nykyisten luottojen kuukausittaiset hoitomenot sekä hakijan maksuhistorian.

• Säännölliset nettotulot: Vakituinen palkka- tai eläketulo katsotaan vakaimmaksi maksukyvyn pohjaksi.
• Asumis- ja elinkustannukset: Vuokra tai yhtiövastike, asuntolainan hoitomenot, sähkö, vakuutukset, työmatkakulut ja huollettavien lasten määrä.
• Nykyiset velat positiivisessa luottotietorekisterissä: Kaikki avoimet kulutusluotot, osamaksut ja luottokorttien limiitit.
• Luottotiedot: Voimassa oleva maksuhäiriömerkintä estää vakuudettoman kulutusluoton myöntämisen.

Näin lasket oman maksuvarasi ennen lainahakemusta

Maksuvara tarkoittaa rahamäärää, joka jää käteen joka kuukausi, kun nettotuloista vähennetään kaikki pakolliset asumis- ja elinkustannukset sekä nykyisten lainojen lyhennykset. Pankit käyttävät elinkustannusten arvioinnissa usein vähimmäisviitebudjetteja varmistaakseen, ettei hakija aliarvioi arjen menojaan.

Jos nettotulosi ovat esimerkiksi 2 400 euroa kuukaudessa ja asumiseen, pakollisiin laskuihin, ruokaan ja nykyisiin velkoihin kuluu yhteensä 1 950 euroa, kuukausittainen maksuvarasi on 450 euroa. Tästä summasta pankki jättää vielä puskurin korkojen nousun ja yllättävien menojen varalle, joten uuden lainan kuukausierä voi tällöin olla esimerkiksi enintään 200–250 euroa kuukaudessa. SimplyLoanin lainalaskurilla näet, kuinka suuren lainasumman kyseinen kuukausierä mahdollistaa eri laina-ajoilla.

Miten laina-aika, yhdistelylaina ja rinnakkaishakija vaikuttavat?

Jos haet lainaa olemassa olevien kalliiden kulutusluottojen tai osamaksujen poismaksamiseen, kyseessä on yhdistelylaina. Tällöin pankki ei laske uutta kuukausierää vanhojen velkojen päälle, vaan arvioi tilannetta sen mukaan, että vanhat luotot maksetaan pois uudella lainalla. Jos uusi laina pienentää todellista vuosikorkoa ja kuukausierää, maksuvarasi paranee.

Suurempaa lainasummaa haettaessa rinnakkaishakijan (esimerkiksi puolison) ottaminen mukaan hakemukseen yhdistää kahden hakijan nettotulot ja jakaa asumiskulut. Tämä vahvistaa talouden maksuvaraa merkittävästi. Jos taas oma taloutesi on jo valmiiksi tiukalla tai laskujen maksussa on vaikeuksia, uutta lainaa ei pidä hakea, vaan apua tarjoaa oikeusaputoimistojen maksuton talous- ja velkaneuvonta. (Lainaa rahaa – Vertaile kulutusluottoja).

Moni lainanhakija ihmettelee, miksi pankin lainalupaus tai lainanvälittäjän kautta saatu tarjous on pienempi kuin haettu summa, vaikka säännölliset palkkatulot ovat hyvät ja luottotiedot ovat kunnossa. Yleisin syy löytyy positiivisesta luottotietorekisteristä ja pankin sisäisestä maksuvaralaskelmasta: pankki huomioi rekisteristä kaikki hakijan nimissä olevat asuntolainat, opintolainat, autolainat, osamaksusopimukset sekä luottokorttien myönnetyt luottorajat.

Erityisesti käyttämättömät luottokorttirajat ja tililuotot voivat pienentää myönnettävää lainasummaa yllättävän paljon. Vaikka luottokortin saldo olisi hakuhetkellä nolla euroa, monet pankit laskevat avoimen 5 000 tai 10 000 euron luottorajan osittain tai kokonaan potentiaaliseksi velkavastuuksi, koska asiakas voi ottaa luottorajan käyttöön milloin tahansa. Tarpeettomien luottokorttien ja tililuottojen lopettaminen ennen lainahakemusta selkeyttää siksi luottokelpoisuuden arviointia.

Toinen keskeinen tekijä on valittu laina-aika. Jos haet 25 000 euron vakuudetonta lainaa hyvin lyhyellä, esimerkiksi 2 tai 3 vuoden maksuajalla, kuukausierä nousee yli 700–900 euroon kuukaudessa, mikä voi ylittää pankin laskeman kuukausittaisen maksuvaran. Kun valitset hakemukseen realistisen, esimerkiksi 5–8 vuoden takaisinmaksuajan, kuukausierä pysyy kohtuullisena suhteessa nettotuloihin – ja voit silti lyhentää lainaa nopeammin ilman lisäkuluja.

Ennen kuin lähetät vakuudettoman kulutusluotto- tai yhdistelylainahakemuksen, voit muutamalla käytännön toimenpiteellä parantaa sekä myönnettävää lainasummaa että saamaasi korkotarjousta. Tarkista ensin omat tietosi Verohallinnon ylläpitämästä positiivisesta luottotietorekisteristä sähköisessä asiointipalvelussa. Näin näet täsmälleen samat tulotiedot ja luottosopimukset, jotka pankit saavat rekisteristä luottokelpoisuuden arviointia varten.

Jos hakemuksesi tarkoituksena on yhdistää nykyisiä kalliimpia kulutusluottoja, osamaksusopimuksia tai luottokorttivelkoja yhdeksi edullisemmaksi yhdistelylainaksi, merkitse tämä aina selvästi hakemuslomakkeelle ja erittele poismaksettavat luotot tarkasti. Jos jätät kohdan täyttämättä, pankin automaattinen luottopäätösjärjestelmä olettaa, että haet uutta lisälainaa kaikkien nykyisten velkojesi päälle, mikä leikkaa maksuvaraasi ja voi johtaa tarpeettomaan hylkäykseen.

Harkitse lopuksi rinnakkaishakijan eli yhteishakijan ottamista mukaan hakemukseen, jos haet suurempaa, yli 15 000–25 000 euron lainasummaa esimerkiksi remonttiin, auton hankintaan tai velkojen järjestelyyn. Kahden säännöllisiä tuloja saavan hakijan yhteinen maksuvara on pankin näkökulmasta huomattavasti vahvempi kuin yhden hakijan, mikä nostaa myönnettävää enimmäissummaa ja laskee tyypillisesti todellista vuosikorkoa.

Yksi tehokkaimmista ja vastuullisimmista keinoista parantaa kotitalouden lainansaantimahdollisuuksia sekä laskea tarjottua korkomarginaalia on hakea lainaa yhdessä rinnakkaishakijan eli yhteishakijan kanssa. Yhteishakijana toimii tyypillisesti samassa taloudessa asuva aviopuoliso tai avopuoliso, jolla on säännölliset palkka- tai eläketulot ja puhtaat luottotiedot. Kun kaksi säännöllisiä tuloja saavaa aikuista hakee lainaa yhdessä, pankki huomioi molempien hakijoiden nettotulot ja jakaa asumismenot kahden maksajan kesken.

Pankkien tilastollisissa luottoriskimalleissa kahden hakijan lainat ovat merkittävästi vähäriskisempiä kuin yhden hakijan luotot, koska talouden maksukyky ei ole vain yhden työpaikan tai tulonlähteen varassa. Käytännössä tämä näkyy kahdella tavalla: ensinnäkin pankit voivat myöntää suuremman lainasumman – esimerkiksi 25 000–60 000 euron yhdistely- tai remonttilainan, jota yksin hakevalle ei välttämättä myönnettäisi – ja toiseksi pankit tarjoavat yhteishakijoille usein 1–4 prosenttiyksikköä matalamman nimelliskoron.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että rinnakkaishakija on juridisesti yhteisvastuullinen koko lainasummasta. Se tarkoittaa, että molemmat hakijat vastaavat lainan takaisinmaksusta yhteisvastuullisesti pankille, ja laina kirjautuu molempien hakijoiden tietoihin positiivisessa luottotietorekisterissä. Siksi yhteishakijan kanssa tulee aina sopia selkeästi, miten lainan kuukausierät maksetaan ja mihin yhteiseen tarkoitukseen rahoitus käytetään.

Kun pankki arvioi, paljonko voit saada lainaa, lainasumman rinnalla ratkaiseva muuttuja on valittu takaisinmaksuaika. Vakuudettomissa kulutusluotoissa ja yhdistelylainoissa laina-aika on Suomessa tyypillisesti 1–15 vuotta (joidenkin välittäjien kautta jopa 20 vuotta suurissa yhdistelylainoissa). Lyhyt laina-aika pitää luoton kokonaiskustannukset euroina mahdollisimman pieninä, mutta nostaa yksittäisen kuukausierän suuruutta, mikä vaatii suuremman kuukausittaisen maksuvaran.

Jos esimerkiksi haet 20 000 euron lainaa 3 vuoden maksuajalla ja 9,5 prosentin nimelliskorolla, kuukausierä on noin 640 euroa kuukaudessa. Jos taas valitset samalle 20 000 euron lainalle 7 vuoden maksuajan, kuukausierä putoaa noin 330 euroon kuukaudessa. Monen keskituloisen hakijan kohdalla pankin maksuvaralaskelma hyväksyy 20 000 euron lainan 6 tai 7 vuoden maksuajalla, mutta hylkää saman summan 2 tai 3 vuoden maksuajalla liian korkean kuukausierän vuoksi.

Fiksu tapa hyödyntää tätä mekanismia on valita hakemukseen sellainen laina-aika, jonka pakollinen kuukausierä mahtuu kevyesti omaan kuukausibudjettiin myös yllättävien menojen kuukausina, ja tehdä sen jälkeen säännöllisesti ylimääräisiä lyhennyksiä aina kun taloudessa on liikkumavaraa. Koska kuluttajansuojalaki takaa oikeuden maksaa vaihtuvakorkoista vakuudetonta luottoa takaisin ennenaikaisesti ilman lisäkuluja, saat näin sekä joustavan kuukausierän että lyhyemmän todellisen laina-ajan.

Usein kysyttyä